Vanhat blogitekstit: Negatiivinen rangaistus-palkitsematta jättäminen
Saatan itsekin joskus sortua mainitsemaan vähän ohimennen, että jätän ei-toivotut käytökset palkitsematta. Saa ehkä kuvan, että koira kiipeää vaikka takaperin puuhun ja kokee palkkion menetyksen niin kamalana asiana, ettei koskaan enää jätä pyyntöäni noudattamatta. Tämäkään ei kuitenkaan ole käytännössä niin helppoa.
Negatiivisen rangaistuksen määritelmä on: jotain miellyttävää poistetaan. Asia olisi harvinaisen selvä, jos sen määritelmä olisi, ihminen jättää koiran palkitsematta makupalalla, lelulla tai kehulla. Monimutkaiseksi asia muuttuu, kun pitäisi tietää, mitä nämä jotkin miellyttävät asiat ovat, jotka pitäisi poistaa ja vaikka tietäisikin mitä ne on, on niiden poistaminen melko vaikeaa. Ympäristön tarjoamien vahvisteiden poistaminen on usein käytännössä estämistä, koira ei saa päästä vaikka hajulle, jos se ei tee pyydettyä asiaa. Ihminen ei välttämättä tule ajatelleeksi, että päästäessään koiran haistelemaan, vaikka juuri pyysi koiraa istumaan, tuleekin vahvistaneeksi haistelua ei istumista.
Negatiivinen rankaiseminen on yksinkertaisimillaan palkitsematta jättämistä. Tämä toimii hyvin helpossa ympäristössä, kuten kotona. Tai koulutuskentällä, missä koiralla on vahva oppimishistoria, että ohjaaja on se siistein tyyppi paikalla. Itse ainakin tunnustan, etten ole kovin kiinnostava 24/7, lenkillä kävelen tylsästi eteenpäin, en pahemmin koiraan kiinnitä huomiota. Kotona saatan tuijottaa ruutua pitkäänkin reagoimatta mitenkään koiraan. On aika helppo arvata, että tälläisissa tilanteissa ympäristöllä on valtava arvo koiralle. Kun lenkillä päätän, että haluankin koiran yhtäkkiä sivulleni istumaan, voi koiralle olla aika vaikeaa keskeyttää toimintansa ja kiinnittää kaikki huomionsa minuun, joka juuri hetki sitten käveli passiivisena eteenpäin.
Uuden pennun kanssa on ympäristöä joutunut katsomaan hyvinkin eri tavalla, kuin vanhan tutun koiran kanssa, jonka mielenliikkeet tunsin kuin omat taskuni, ellen jopa paremmin. En tule olemaan sen kiinnostavampi kuin ennenkään, mutta haluan, että Vellamo oppii, että aina on kannattavinta reagoida, kun pyydän siltä jotain. Tämän saavuttaakseni pyrin palkitsemaan sen aina niin, että se myös arvostaa saamaansa palkintoa. Tämä ei kuitenkaan aina riitä.
Jos ja kun Vellamo ei jostain syystä teekään kuten haluan ei minun päätökseni pantata palkintoa välttämättä kiinnosta Vellamoa pätkääkään. Sillä on koko maailma tutkittavanaan, kiinnostavia hajuja ja vähän ylimääräistä energiaakin, ehkä pentua kiinnostaa enemmän haistella ja kulkea vain eteenpäin eikä tulla patsastelemaan sivulleni. Jotta todella poistaisin palkinnon, eli käyttäisin negatiivista rankaisua, minun täytyy poistaa kaikki vahvisteet juuri sillä hetkellä, kun Vellamon käytös on ei toivottua, eli tässä tapauksessa, kun se ei vaikkapa tule sivulle, kun sitä pyydän.
Kun asian kanssa näkee hieman vaivaa ja pyrkii siihen, että kouluttajalla on aina langat käsissään, silloinkin kun ne eivät oikesti ole, on koiran kanssa pelaaminen positiivisen vahvisteen ja negatiivisen rangaistuksen kanssa oikeasti mahdollista. Vaivaa täytyy nähdä, jotta koira luulee, että ihmisellä on kyky pysäyttää maailma. Kun koiralle vielä saa koulutettua, että kaikki maailman ihanat tuoksut ovatkin ihmisen hallinassa saadaan jo melkoinen määrä todellisuudessa ohjaajalle hallitsemattomia vahvisteita valjastettua avuksi koulutukseen.
Ajatus tähän kirjoitukseen tuli, kun luin toistuvasti, ettei koiraa arjessa pysty kouluttamaan pelkästään positiivisella vahvisteella ja negatiivisella rangaistuksella. Luultavasti ei pystykään, mutta suurin ongelma taitaa olla, ettei ihminen välttämättä ole kartoittanut mitä kaikkea koira pitää vahvisteena. Kaikki koiran miellyttävinä kokemat asiat ei varmasti ole ihmiseltä tulevia asioita, eikä niiden hallintakaan ole niin helppoa, mutta mahdotonta se ei silti ole. Koira toimii juuri niin, kuin se kokee tilanteessa olevan kannattavinta, on usein ihmisen viitseliäisyydestä ja mielikuvituksesta kiinni, onko nuo koiran kannattavina kokemat asiat samoja mitä omistaja haluaisi vahvistaa.
Jatkan ajatusta varmasti muidenkin vahvisteiden ja rangaistusten osalta, miten ne toimivat ja esiintyvät jokaisessa hetkessä ja ennenkaikkea, miten niitä voi hyödyntää.